Kauan kaivattu, toivottu ja odotettu: Quest!

Säästäkseni omaa aikaani sekä teitä turhilta sepityksiltäni, en edes yritä selitellä laiskuuttani ja aikaansaamattomuttani bligini suhteen, vaan ajattelin mennä suoraan asiaan, ja postata jotain mikä olisi pitänyt postata jo pari kk sitten. Eli juurikin tämä Quest-patukka arvostelu, joka on hieman....jäänyt. Senkin verran että olen saanut kaikki pötykät maisteltua aikapäiviä sitten, PLUS tilattua jo uuden satsin, PLUS tilattua vielä yhden lisää.....köh. Tämä postaus on siis turha, eikö tämä osoita jo sen että hyviä ovat!  Mutta parempi pyöhään kuin ei milloinkaan, köh. Sen verran voin yrittää tarinoida, että työt ovat olleen enemmän kuin haittona kaikelle mahdolliselle, kun taas niinä harvoina vapaapäivinä olen lähinnä nukkunut, syönyt, ja yrittänyt olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, yleensä tässä onnistumatta. Ystävät, mitä ne semmoiset ovat? Väsy ja uupelot ovat pysyneet kohtuuden nimissä, lähinnä minua riivaa ääretön ja loputon nälkä, salihinku, karvavauvakuume sekä matkakuume...tähän puutteeseen jo reissu Haaparantaan tekisi minut erittäin onnelliskesi. Mutta näistä aiheista kerkeän (kerkeän? aaahahah.... just.) rutisemaan myöhemminkin, nyt itse asiaan. Elikkäs.

Mina damer och herror, Let me introduce you, The Quest bar! Love of my life! Päiväunieni kohde! Makeanhimoni selättäjä! Proteiiniipuutteen poistaja! Ja yksi hyvin valitettava seikka: Palkkapussin kauhu! On totta että näille patukoille tahtoo kertyä hintaa, riippuen tietysti mistä päin näitä lähtee metsästämään, mutta sanon samaa mitä niin moni muukin näitä patukoita maistanut: hyvästä kannattaa maksaa. Merkittävimmät (ja mielestäni merkittävin) ero tnäiden ja harvojen marketeista ostamieni patukoiden välillä on koostumus, maku sekä tietusti ainesosaluettelon sisältö. Siinä missä marketeissta ostetut kanelipullat ja tuplasuklaat ovat suussa kuivana ja jauhomaisena pyörivää höttöä, joissa vessapaperiakin ohuempi suklaakuorrute yrittää pelastaa tilanteen tuomalla patukkaan onnettoman määrän makeutta ja makua, tässä onnistumatta, Questit todella maistuvat joltain, ja maistuvat vielä hyvältä. Banaani on banaania, ei esanssia. Juu, en todellakaan ole mikään guru tällä saralla, ja rahani olen mielummin käyttänyt markettipatukoiden sijaan oikeisiin suklaisiin tai sitten vastaavasti esimerkiksi kuivattuihin hedelmiin, mutta tekemieni kokeilujen perusteella voin kiertelemättä sanoa, että eiväthän nuo patukat edes maistu miltään, anteeksi vain! Ymmärrätte yskän kun upotatte hampeenne ensimmäistä kertaa Questiin. Trust me.... Ravintoarvoista, ja aineosaluetteloista en jaksa edes höpöttää, kaikki lukutaitoiset tavatkoon itse ainesosaluettelot ja tehköön omat johtopäätöksensä. Patukoissa on tosin yksi, tai ehkä kaksikin huonoa puolta. Niihin jää koukkuun. Auttamattomasti ja ehdoitta. Valmistaudu nirsouteen. Sillä kun tämmöistä kerran maistat, niin etpä enää muita huoli. Lisäksi patukoiden saatavuus kysyy hermoja, sillä asuttaessa täällä napapiirillä ei näitä aarteita joka marketista niinvain löydäkkään. Valmistaudu siis nettishoppailuun, postikuluihin, ja raastavan pitkiltä tuntuviin odotteleuihin, sillä jos et viitsi maksaa 3-4 eura per patukka, niin maan rajojen ulkopuolelta on nämä patukat kannattavinta hankkia. Mutta hyvää kannattaa odottaa, niin myös tässäkin tapauksessa. Itse elän jännittäviä aikoja, sillä odotan saapuuko oma pakettini tällä vaiko seuraavalla viikolla, vai onko lasti kenties jämähtänyt suomen tulliin :D (Edit: paketti löysi tiensä onnellisen omistajansa luokse, ah! En ole syönut kuin kolme.........)

Shoppa Shoppa alla! The Quest!

Siinä ovat! Postiin pyöräilin sellaista kyytiä kun postilaatikosta kolahti saapumisilmoitus! Kotona räävin paketin auki kuin eläin, ja silittelin lapsukaisia silmät loistaen varmasti yhden vartin verran :D Näitä herkkuja pääsin maistamaan ensimmäisen kerran siis joulukuussa New Yorkin reissullani, ja tuolla olin seota onnesta kun paikallisessa bodari/hyvinvointiliikkeessä patukoita hyllytolkulla pääsin ihastelemaan, ja siispä maistelemaan. Mutta siis heti reissulta palattuani tilasin oman eräni briteistä, joka sorttia tottakai! Hieman tuli tämä lysti kalliimmaksi (ehkä noin kympin verran), mutta osaampahan nyt sanoa mitä makua tilata jatkossa ja mitä ei ;) Tämän hetkistä lähetystä odotan (edit: siis lähetystä jonka jo sain käsiini pari päivää sitten...)senkin vuoks innolla, että Questiltä (mistä patukat tällä kertaa siis tilasin) aikoivat laittaa minulle ilmaisen maistiaispatukan heidän uusinta makuaan, Cookie&Cream! 

Tässä vaiheessa pahoittelen myös kuvien laatua, sekä puutetta. Puhelimen syövereistä monen kuukauden takaisia kuvia tonkiessani harmikseni huomasin, ettei minulta löydykkään kuvia kaikista patukoista. Tajusin, että moni patukka on päätynyt laukun pohjalta mahaani tien päällä tai työpaikan pukkarissa, jolloin hetken taltioiminen kuviksi on jäänyt toissasijaiseksi. Sen sijaan olen kuitenkin muistanut ajatella mitä mieltä patukasta olen, ja olen säilyttänyt kaikkien niiden patukoiden kääreet joista olen pitänyt eritoteen, ja voisin kuvitella tilaavani toistamiseen. Jotain olen siis tajunnut ajatella nälissänikin ;) Nythän vain asia on niin, että olen viettelemässä vapaa päiviä porukoiden ja sessen luona naapuri kunnassa, ja nuo kääreet ovat luonnollisesti ihan väärän köökin lusikkalaatikossa. Eli hyvin meni tämäkin, mutta koitan verestää muistiani makuja läpikäydessäni. Voittepa alla olevasta ryhmäpotretista tarvittaessa kuvan puuttuessa kyseisen patukan sihtata jos tarve näin vaatii...

Sitten itse asiaan! Ei puheettakaan että muistasin minkä patukan söin ensimmäinenä! kaiken kaikkiaan noin kolme viikkoa siihen meni, jos ei oteta huomioon paria poikkeus patukkaa, jotka ovat jääneet roikkumaan. Taisi olla tuo jo New Yorkin ajoilta ylistämäni Choc Chip Cookie Dough. Pyhäjysäys tämä patukka on hyvää!! Jos muuta ette keksi tilata, niin tätä sitten! En tiedä mikä luonnonoikku saa olla etteikö tästä patuksta tykkäisi! Paitsi jos ei tykkää suklaasta, ja sehän ei ainakaan sitten ole enää yhtään normaalia se! Tämän patukan taikinamaisen koostumuksen seasta paljastuu valtavan kokoisia klönttejä makeuttamatonta suklaata, ja patukka tuntuu ja maistuu suussa syntisen hyvälle. Aivan kuin pehmeää, vanilijaista keksiä suklaa hipuilla,joo-o.  Ihan totta, tulee väkisin epäilys siitä, että onko tämä varmasti sallittua, minähän syön suklaata! Ja keksiä? Suklaakeksiä?! Sarjan kevein patukka tämä ei ole, mutta siltikin tässä 60g (!!) painavassa patukassa kaloreita on alle 200 (!!!!). Että silleesti.... 

Hirviän huono kuva, ja miksihän mulla on noin punaset sormetki? Ei anna oikeutta patukalle, todellisuudessa on vaaleampi, aivan ku kaurakeksi, jossa kunnolla suklaaklimppejä. Mutta patukka oli hyvää, ja onnen kyyneleet lähes virtasi kun sain taas kyseistä herkkua maistella joulusiivouksien lomassa ;) Pitkän taiston kävin tämän ja tupla suklaan välillä siitä kumpaa tilaisin (nyt jo siis kolmannen kerran), mutta vaihtelun vuoksi päätin nyt tilata paketin juurikin tätä makua, kun tuota tuplasuklaata on tullut syötyä jo yhden tusinan verran...

No entäpä sitten. Hmm, joo, vaikka Strawberry Cheese Cake ja Lemon Cream Pie. Erityisen paljon ylistystä tuntuu saavan tämä mansikkainen variaatio, ja vaikka patukka hyvää,makeaa ja karamellimaisen mansikkaista olikin, niin eipä se siltikään omaksi lemppariksi yltänyt. Söin kyllä hyvällä ruokahalulla, mutta enpä minä tätä jaksaisi ehkä paketillista kotiin tilata, ehkä sitten joskus kun sadan vuoden päästä suklaisiin kyllästyn. No entäpä tuo Sitruuna torttu sitten. Noh, lähtökohtahan on se, että en pidä oikein sitruunasta, missään sen muodossa, paitsi kylmässä juomassa ja makurahkassa. Eli hirveän korkealla ei odotukseni olleet, kun haukun patukasta otin. Sama tuttu kostumus, pojot siitä, mutta sitten potkaisi sitruuna kehiin, ja siihen loppu se nautinto. Omalla tavallaan hyvää, mansikan tavoin todella makeaa, ja uskon että tällekin patukalle monta liputtajaa löytyy, mutta omia makuhermoja ei tämä todellakaan hivellyt, ihan vain omista makutottumukista johtuen. Taitaa olla itseasiassa ainoa patukka, josta jäi vähän jäljelle kunnes sen roskiin nakkasin, sen verta monta viikkoa oli laukun pohjalla avonaisena pyörinyt, että pöly- ja hiekkakerros ei enää houkutellut patukkaa maistelemaan. Ei tätä. 

Ei, valehtelin. Ei sitruuna ollu ees "pahinta" (eikä ees ollu pahaa, ei vain mun makuun....), ja nyt muistin että taisinpa sen töissä yksi yövuoro kiduksiini vetäistä. Vähiten ihana maku olikin tämä Banana nut muffin! Ensikohtaaminen tuon patukan kanssa minulla oli jossain Atlantin yläpuolella, kun aamuyön pikkutunneilla koneessa aamupalaa venaillessa räävin patukan auki ja otin haukun. Tuoksu ja koostumus, ihan jees, mutta sitten maku....eeeiii. Banaani kyllä maistui, mutta jokin siinä patukassa ei vain oikein säväyttänyt. Sitten kotiin saatuani laatikollisen joka makua, ajattelin antaa muffinille uuden mahdollisuuden, mutta ei. Ei niin ei. En voi sanoa että pahaa, kyllä varmaan söisin ennemmin mitä selkääni ottaisin, mutta joku tässä vain tökkää aina parin haukun jälkeen, ja järsittyäni patukkaa kaksi viikkoa milloin missäkin pukukopissa tai kassajonosssa, päätin heittää patukan pois. Ainoa Quest patukka joka ei löytänyt tietään maaliin. Ei paha, kun maisteltavia oli sen 16 kipaletta....

Sitten yllättäjiin! Ylläolevassa kuvassa heti banana nut muffinin yläpuolella näkyy kaksi (oikeastaan kolme...) makua, jotka pääsivät yllättämään minut positiivisesti! Nimittäin Peanutbutter & Jelly sekä Coconut Cashew. Kummastakaan näistä patkoista en ennakkoon ollut erityisen innoissaan, koska maut eivät vain tuntuneet omiltani. Näitä en olisi siis kuuna päivänä varmaan itselleni tilannut, mutta koska ne kotiin asti maailmalta tulivat, niin täytyihän niille antaa mahdollisuus. Ja pelkkää positiivista yllätystä kumpainenkin! Maapähkinävoi-hillo patukka ei oikein sytyttänyt ajatuksena, mutta kuitenkin nappasin patukan evääksi töihin paremman puutteessa, ja täytyy sanoa että yllätys oli suuri patukkaa pukkarissa natustellessa! Itseasiassa pidin mausta niinkin paljon, että kääre pääsi lusikkalaatikkoon, mikä siis tarkoittaa, että näitä voisi joskus tilata ihan isommankin satsin! Jos totta puhutaan, niin yhden kipaleen kyseistä makua taisinkin jo tilata uusimmassa tilauserässäni. Se hyvä puoli on kun tilaa suoraan Questilta, on että patukoita saa tilata irrallisena, ei pelkkinä 12 kappaleen laatikoina. Tätä herkkua siis odotellessa! Ihanan maapähkinäistä, mutta ei liikaa, ja se oli se juju! Jos vertaa esimerkiki Peanutbutter Supremeen, joka oli koplan kolmas yllättäjä. Tämä Jelly on tästä Supremesta sellainen kevennetty versio, ei ihan niin tuhti ja pähkinäinen, ja makeutta ja kirpeyttä mukaan toi juurikin ne kuivatut marjan palaset. Mitään löllöhilloa ei patukat siis löytynyt, niinkuin ensin pelkäsin. No entäpä sitten tämä kookos... patukan nappasin matkaan kaupungille ajatellen, että nyt syön tämän pois alta niin tiedän mitä ajatella siitä, oikeastaan yhtään en ollut mausta kiinnostunut. Mutta kuinkas kävikään? Kääreen taittelin visusti laukun sivutaskuun, ja lusikkalaatikkoon talteen! Yhtä tällaista kipaletta odottelen paraikaa kotiinkannettavaksi, sen verta positiivinen yllätys patukka oli! Kookosta ja pähkinää, ei siis mitään suurta ihmeellistä, mutta toimi vain niin hyvin, että olin ihan hölmistynyt kuinka paljon saatoin patukasta tykätä! Makean maukasta taikinaa, jossa kookoksen pehmeä maku, nam! Ennakkoluulot jätetään tästälähin omaanarvoonsa.

On the road! Ehdoton yllättäjä! Tämän takia juuri halusin tilata kaikki maut, jotta pääsisin koluamaan kaikki mahdolliset makuelämykset läpi. Eipä olisi tullut tätäkään makua maisteltua muutoin...

Hmm, noh, sitten. Vanilla Almond Crunch. Hmm. Nyt kyllä tytyy myöntää, etten edes muista missä tai milloin olisin tämän patukan syönyt, saatika edes että miltähän se tahtoi maistua. Kertooko tämä jotain? Syötä sen olen kuitenkin saanut, eli ei pahaa vissiin kuitenkaan. Muistan ajatelleeni että tämä maku voisi olla näistä kaikista ehkä neutraalein, jopa ehkä hieman tylsä, mutta ei pahaa kuitenkaan! mantelia ja vanilijaa, kuinka jännittävää voi patukka tuolloin olla? Sama tuttu koostumus,, seassa isoja mantelin palasia, eli mikään tylsä tasainen mantelimassapatukka se ei ollut. Makeakin taisi olla, mutta ei liian. Olen tainnut kiljuvaan nälkään syödä töissä kun ei ole jäänyt mitään muistikuvia ;) Mutta jos vanilija tai mantelit ovat heikkoutesi, ei tämä voi pahasti metsään mennä. Sösin jos saisin ilmaiseksi, mutta en ehkä jaksaisi kolmea euroa maksaa, on jännempiäkin makuja tarjolla. Jännemmästä puheenollen, siirrytään makuun, jota kyllä odotin suurella mielenkiinnolla, nimittäin White Chocolate Raspberry. En kyllä ole mikään valkosuklaan ystävä, mutta suklaa kuin suklaa, ei se kovin pahaa voi olla. Ja voin sanoa, että jos makeanhammasta kolotti patukan aloittaessa, niin ei enää tuon jälkeen! Kunnon pommi ihanan isoja valkosuklaa klimppejä, sekä vadelman kirpsakkuus. Tätä pureskellessa tuli taas miettineeksi että syönkö oikeasti mukamas laadukasta proteiinipatukkaan vaiko oikeaa suklaapatukkaa. Hullua. Tämä makucompo ei ole ehkä ehdoton suosikkini, ja vaikka patukka ei yltänytkään top 3 listaani, niin kyllä tätä maistelee vielä uudemmankin kerran. Luulen että voisin hehkuttaa tätä patukkaa enemmänkin, sillä luulen että tämä on niin monen makuun, mutta enpä taida, sillä itseäni tämä ei nyt niiiiin hirmuisesti säväyttänyt, vaikka aivan maistuvaa olikin.

Hyi kamala kun ovat sumuisia kuvia! Mutta ei anneta sen häiritä, editointi tähän kellon lyömään ei jaksa oikein innostaa. Mutta, huomatkaa tuo valkosuklaakokkare! It's huge! Nuita oli patukka täynnä, ja väkisinkin tuli mietityksi että voiko tämä varmasti olla hyväksi, tämänhän pitäisi olla laitonta tämmöinen suklaa-ei siltikään suklaa-patukka! 

Huh, joko ollaan maisteltu kaikki? Ei vielä vissiin.... no sitten seuraavaksi lavalle astuu kaksi makua, jotka ovat kyllä minun mieleeni. Sanotaanko että sellaisia keskivertotasoa hieman maistuvampia, mutta ei vielä siltikään yllä sinne kultamitalli sijalle. Nimittäin Cinnamon Roll sekä Apple Pie. Nämä maut ostin jo jenkeissä ollessani, ja hyvltähän ne maistuivat. En ole usklatanut edes maistamaan marketistä löytyvää kanelipullaa, sillä tiedän että tämä maistamani versio nuijjii tuon patukan maan rakoon, uskokaa pois. Omenapiirakan kun taas lyö lautaselle ja mikrottaa muutaman kymmenen sekunnin ajan..... ai että! Niinkuin söisi palasta uunituoretta omenapiirakkaa, aivan tosi hyvää! Seassa olevat kuivatut omenan palaset, iso plussa! Kanelipulla taas maistuu (ja tuntuu) aivan mausteiselle (piparkakku)taikinalle,ah! Molempien kääreet kyllä löytyvät keittiän piirongista, kuvaa taaskaan ei, sillä olen naatiskellut molemmat taas tien päällä, ja unohtanut taltioida hetken, taas.

Nää ei lopu ikinä.... huh. Luulin olevani jo maaliviivalla nii eipäs sittenkään, kaksi makua ennen viimeisiä meinasi miltein unohtua! Nimittäin Mixed Berry Bliss sekä Chocolate Peanutbutter. Näistä toinen oli positiivinen yllätys, kun taas toinen pienoinen pettymys, Osaatteko arvata kumpi oli kumpi? No ehkä päivän selvää... en ole todellakaan mikään marjojen ystävä. Tai siis marjat marjana, ja mielellään vielä tuoreeltaan. Jopa pakastemustikat tökkivät välillä jos ovat liian sulia. Ja sitten vielä patukassa........ tämä patukka säästyi (lue:jäi) viimeiseksi, koska en millään olisi halunnut patukkaa maistella. No, eilen yöaikaan päätin tätä postausta kirjoitellessa puolestanne uhrautua, ja kolusin kassini pohjan löytääkseni kyseisen patukan. Todellisuudessa minulla eilen vain sattui olemaan sellainen nälkäpäivä että pois alta. Vietin koko päivän syöden, ja olin syönyt jo melkoisen iltapalabrunssinkin, mutta heti kun aloin patukoita mielessäni pyörittelemään ja kuvia kaikista ihanista suklaapötyköistä kännykästä etsiskelemään, alkoi nälkä mahassa kurnia. Tässäpä siis oiva tilaisuus! Rohkeasti vain patukka auki, ja ääntä kohti. Hittollainen... sehän oli hyvää! hölmistyneenä kiskoin patukkaa kiduksiini (kuva......?! köh, oli nälkä.....ei joutanut.....) ja tuumasin että suotta olin patukkaa kartellut. Kuivattuja mustikoita ja muita marjan paloja vaaleassa "taikinassa", nami! Ja isoja pähkinän palasia kans. Ei paha,ei ollenkaan. Vai johtuiko pelkästään nälästä, tiedä sitä sitten....  No entäpä sitten tuo suklaa-maapähkinätsydeepi? ehkä odotukseni olivat liika korkealla, koska pidän paljon maapähkinänmakuisesta versiosta (vihreä kääre), sekä tuosta hillolla tuunatusta versiosta. Mutta miksi en muista tykkäsinkö tästä?! Häiritsee! Ihan kamalana!! En edes muista säilytinkö kääreen! (Edit: tarkitstin tilanteen, ja kyllä, kääre on tallessa! Mutta miksi en muista tästä patukasta mitään?! Ihan kamalaa, miten en voi muistaa patukkaa jos kerta pidin siitä.....?! ei auta kuin tilata uusi seuraavalla kerralla, ja verestää muistia...). Olen syönyt patukan varmasti taas useammassa erässä tai kiireessä, jolloin mielikuva ei ole tallentunut kovalevylle.... voisin ajatella että pitäisin tästä, pidinhän minä muistakin, mutta ainoa mitä patukasta saatan muistaa, on ehkä pettymyksen tunne. Olisinko siis odottanut liikoja, ja patukka ei sitten ollutkaan aivan mitä odotin....? Vai eikö? Samperi.

No sitten. Kirsikkana kakun päällä! Hännän huippuna! Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä! Nimittäin kolme makua, jotka yltävät kyllä kirkkaasti kolmen parhaan joukkoon. Järjestys näiden patukoiden välillä vaihtelee mielitekojen, hormonien, tuulen suunnan ja milloin minkäkin takia, mutta tässä ne ovat: Chocolate Brownie, Cocolate Chips Cookie Dough (jonka nyt huomaan maininneeni jo ensimmäisenä... mutta niin hyvää tämä on, että tätä makua paraneekin hehkuttaa!) sekä Double Chocolate Chunk! Ai että, liian hyviä tämmöiset! Brownie on näistä ehkä kaikken "tuhdein", koostumus on todella brownien kaltaista, tasaista, paksua ja sitkasta taikinaa, jossa suklaa maistuu. Cookie taas on vaaleaa taikinaa suklaahipuilla, ja tämä Double on näiden kahden risteymä, sillä tässä maussa isoja maukkaita suklaaklönttejä on tummassa taikinassa. Jos rehellisiä ollaan, niin ehkä lemppari patukkani näistä kaikista. Näitä tilasin laatikollisen  n. 2 kk sitten, ja vähän liiankin innolla patukoita mussutin, sen verta hyviä olivat! Hyvällä omallatunnolla aina makean nälkään väsyneenä sohvanpohjalla käärettä rapistelen, ja vaikka ajattelen syöväni vain puoli patukkaa säästelläkseni kallisarvoisia pötkylöitä, niin melko harvoin olen tässä onnistunut, vaan kummasti tuo koko herkku häviää sisuksiini. Ai namia, ehdoton suosikkini!

Siinä missä brownie on tasaista ja täyteläistä sitkoa, niin Double Chocolate kätkee sisälleen blondien sisariensa (valkosuklaa&cookie) tapaan kunnon paakkuja ehtaa tavaraa! Tämä maistuu itseasiassa ihan tuplalle, joten kyllä, hyvää on! Nämä patukat ovat sen verta namia,että mm reenin jälkeen en ole niitä nautiskellut, sillä hei, kuka haluaa vetää suklaapatukan salihikoilun jälkeen. Eiku hei,kyseessähän oli sittenkin proteiinipatukka...? Siis mitä täh häh? Aaargh, ei voi olla! Liika herkullista ollakseen totta!

Siinä. Nyt on kahlattu kaikki lävitse! Vai onko? Muahahah!! Nimittäin vieressäni pöydällä istuu pahvilaatikko, ja arvata saattaa mitä tämä boxi pitää sisällään........ Voi kyllä! Keskiviikkona vierailin taas intopinkeänä postissa, ja siellähän minua odotti uusi erä tilaamiani herkkuja! Onhan siitä jo, mitä, viikko, kun viimeksi sain hampaani ja kynteni näihin aarteisiin upottaa. Eli jos sallitte, poistun repimään saapuneen pahvilaatikon enemmän tai vähemmän sivistyneesti, ja kenties jo maistamaan sarjan uusinta herkkua, Cookies & Creamiä ;) Till the next time folks!

~ Laura