- herätys kello 4.50, silmät ristissä keittiön ja kylppärin kautta toppavaatteisiin, ja pyörä alle, pakkasta; liikaa.
- 8 tuntia juoksua, tiskiä, sämpylän valmistusta, tarjoilua, hymyilyä, erikoiskahvien vääntöä, lisää tiskiä, lisää juoksua, ehkä viiden minuutin tauko (samalla tiskaten, tottakai...) sekä liikaa kahvia
- ylitöiden jälkeen kotiin sohvalle koomaamaan ja syömään jääkaappi tyhjäksi, ja silti nälkä valvottaa yöllä
- petiin 20-21 ja lights out, taju pois ennen kuin ehtii kissaa sanoa
- silmät auki kahta minuuttia ennen kellon soittoa (aina!!! spooky!), kello soi 4.50, ja taas mennään....
Viikon saldo; 50 tuntia töitä, pari onnistunutta cappuccinoa ja pari sataa vähemmän onnistunutta yksilöä, tunnottomat pottuvarpaat sekä hyvin muotoutuneet työkengät, Mr. Haavisto sekä Tidjân Ba, naurua, itkua ja hampaiden kiristystä, sekä hyvin epäsosiaalista elämää.
Huh.
Mutta jotta postaus ei jäisi näinkin turhan lyhyeksi ja ytimekkääksi, koitan parhaani mukaan sepitää, pitkittää ja keksiä jännittäviä juonikäänteitä tämänkin kertaiseen tarinaan...
Mutta siis. Hejdå alla! Kuinka Teillä on kulunut viikko vierähtänyt? Jos edeltävää postaustani edeltänyt viikko oli hullunmyllyä, niin oh boy, I was so wrong, sillä se oli vasta esimakua tulevasta. Olin töissä maanantaista sunnuntaihin (torstai taisi olla vapaa....? en enää muista) ja tuntejakin kertyi sen mukaisesti. Alku viikko vierähti aamuvuoroja tehdessä, kun taas loppu viikosta vuoroon astuivat päivätuurit, eli hädin tuskin hengissä selviämistä kaikkien viikonloppu kahvittelijoiden keskellä, ja töistä kaiken antaneena kotiin sohvanpohjalle eväiden kanssa makamaan ja odottamaan seuraavaaa työpäivää. Minkäänlaista sosiaalista elämää or what so ever ei ole kuulunut ja näkynyt koko viikkona, ja salilla olen päässyt käymään ehkä kahdesti. Töitä halusin, ja töitä myös sain, ei voi valittaa :D Vai voiko? Keskiviikkona meinasi virta loppua totaallisesti, mutta onneksi minulle oli suotu yksi lepopäivä väliin, jona aikana sain uudelleen käynnistää koneistoa ja vetää hieman henkeä. Sama olo oli eilen illalla liki 9 tunnin juoksun jälkeen, mutta nyt minulla on edessä ruhtinaalliset kolme vapaapäivää (Edit: kaksi, olin lasika enkä saanut tätä tulos maanantaina...)!! Aaahh! Tämän päivän (maanantai) olen käyttänyt tehokkaasti asunnon siivoamiseen, pyykkäämiseen, laskujen maksamiseen sekä kaupassa käymiseen, koiran ulkouluttamiseen ja shoppailuun, sekä muihin pikku juokseviin asioihin, mitä en ole menneellä viikolla edes kerennyt ajattelemaan, saatika edes tehdä. Vaikka viikko oli pitkä, niin yllättävän hyvin tuota jaksoi, ja nyt on ihana hengähtää hetki: huomenna (eli tänään...) pääsen 7 viikon odottamisen jälkeen viimein kampaajalle, sekä to aamuna ennen töitä minulla on vielä hieroja, oh. Keskiviikkona ohjelmistosta löytyy taasen terapia, joten hyvin tehokkaasti olisi tarkoitus käyttää nämä vapaatkin ;) Jos vaikka salillakin kerkeäisi nokkaansa näyttämään, uusi reeni paita innoittajana... Mutta ehkä nämä pitkät päivät palkitaan sitten viimeistään palkkapäivänä, vai kuinka? Ja eivät kaikki viikkoni sentään aivan näin pitkiä ole, viime viikkoinen oli ilmeisesti joku poikkeus, ja tällä viikolla tunteja on jo huomattavasti vähemmän, 31.
Mutta mitä minulle kuuluu kaiken kiireen keskellä?
Niinkuin jo ohi mennen mainitsin, niin yllättävän hyvin olen jaksanut töissä pitkistä ja kuluttavista päivistä huolimatta. Tähän syynä ehkäpä riittävät yöunet, sekä tankkaus, josta olen koittanut pitää huolen. Työnkuva on jatkuvaa seisaallan oloa sekä kävelyä ja nostelua, joten ruoalla en ole tahtonut alkaa leikkimään tässä työpaikassa. Olen pyrkinyt pitämään kiinni rytmistä, vaikka toki välillä tämä ei olekkaan täysin mahdollista. Erityisesti maanatai sekä koko viikonloppu olivat tosi haasteellisia syöntien puolesta, kun kiire oli kova, asiakkaita ja tekemistä paljon ja jokaisella työntekijällä kädet täynnä töitä....silloin aikaa nautinnolliselle ruokatauolle ei vain ole, ja aikaa syömiselle ei tahdo jäädä, ja kun sellainen rako löytyy, tauko kestää lähinnä neljä minuuttia. Tai sitten vika on vain minussa? Kollegani nauroi minulle lauantaina etten kuulema oikein osaa istua alas ja pitää taukoja.... you think? :D Ehkä paikka on vielä niin uusi, etten osaa vielä vaatia minulle kuuluvaa aikaa syömiselle, kun töitä on tosiaan paljon. Asia, jota täytynee hieman harjoitella. Mutta vaikka rytmitys ei ole ehkä ollut aivan joka päivä kohdallaan, ja nälkä on päässyt välillä liika suureksi tai olen saanut rahkamössöni alas ainoastaan samalla tiskaten ja ruoka-annoksia juoksuttaen, pääasia on, että olen saanut kaikki mukanaan kantamani evääni päivän mittaa syötyä ainoastaan yyhtä päivää lukuunottamatta. Tämä ala taukoineen ja työkuvineen on mitä on, ja toisaalta nautin siitä omalla tapaa, mutta oman tilanteeni huomioonottaen seikka tuo vain pientä haastetta yrittäessä nostaa painoa. Olen itsestäni ylpeä, sillä verraten omaan toimintaani kahdessa edellisessä työpaikassani, tällä kertaa minua todella kiinnostaa oma jaksamiseni, ja sen sijaan että laiminlöisin taukoni ja syömiseni, nyt olen saanut pidettyä niistä niin hyvin kiinni kuin tilanteet ovat vain sallineet, ja syönyt kaiken mukanani tuoman, ja välistä enemmänkin. Kuusi tuntia tuntuu olevan kropalleni jonkinmoinen kipuraja, ja tämän jälkeen tahti rupeaa monesti hidastumaan, mutta riittävällä tankkakausella olen kuitenkin työvuoroistani selvinnyt.
Se mikä minua hieman harmittaa, on se, miten tämä työ vaikuttaa juurikin tähän painon nosto-hankkeeseeni. Jos mennään ajassa vuosi taaksepäin, niin tuolloin aloittaessani kuntosalilla käynnin, lihaksia putkahteli minuun kuin sieniä sateella. Painoa lihaksina tuli parissa kuukaudessa useampi kilo, ja näytin ja tunsin itseni vahvemmaksi. Nyt neljän viikon jälkeen olen saanut millejä lisää reisiini ja käsivarsiini, ja voima juurikin reisissä ja käsissä on taas parantunut, ja ryhti selkä-ja vatsaharjoitusten myötä parantunut, mutta tahti on vain ollut huomattavasti rattoisampaa mitä vuosi sitten, ja luku puntarissa ei edelleenkään ole päätähuimaava, puhumattakaan tyydyttävästä. Tästä syytän työtäni. Monesti sanotaan, että kun tavoitteena on hankkia lisää lihasmassaa, olisi syytä olla harrastamatta liikaa mitään airobista, jotta keho ei vain ottaisi energiaansa omista lihaksistaan. En ole aikaisemmin asiaa oikein ajatellut, kunnes vasta nyt. Noh. Niin. 50 tuntia juokua, kävelyä, portaita, nostoja, niiailua, kantoa ja kurottellua..... Ei tarvitse pitkään miettiä miksi kehitystä ei tapahdu ihan niin nopeasti kuin olisin toivonut. Omaa vikaani osittain varmastikkin siinä mielessä, että en edelleenkään tajua kuinka hiton paljon minun tulisi ruokaa vetää suhteutettuna kulutukseeni (erityisesti työpäivinä), jotta A) painoni pysyttelisi näissä lukemissa eikä lähtisi missään nimessä tippumaan, B) lähtisi tasaiseen nousuun, ja C) kasvattaisi vielä lihasta saliharjoittelun yhteydessä. Hmm. Food, more food! Punttiksella olen saanut lisätä painoja, ja toistot jaksan paremmin, mikä siis kertoo että jotain on täytynyt orastavissa pienissä hauiksissani tapahtua :D Jotta pääsisin viime vuoden kaltaisiin tuloksiin, on vain yritettävä tankata enemmän! löytää aikaa, ja viitsiä, sekä sietää jatkuvaa kylläisyyden tunnetta. Yksinkertaista matematiikkaa, ei mitään avaruustiedettä siis.
Sitten muihin juttuihin. Tottahan toki kun rahaakin olisi ilmeisesti luvassa tässä lähipäivinä, niin pitihän sitä päästä jo ennakkoon tuhlaamaan!Muahahah, Internetin ihmeellinen maailma, here I come! Nimittäin menin sitten ja tilasin ihan aaamerikasta asti uutta protskujauhetta treeniherkuksi. Tunnetusti en osaa tehdä nopeita päätöksiä, joten oli suorastaan ihme, että minulta meni vain muutama päivä löytää uusi pulveri nykyisen tilalleni.Vieläpä sellainen tarpeeksi laadukas jonka koen riittävän hyväksi (kyllä, jaksan niuhottaa näissä asioissa äärimmäisyyksiin. Vaikka paljon paskaa kehoon tulee yhä edelleen sullottua, tarkoittaen lähinnä kevyt tuotteita tai keinotekoisesti makeutettuja juomia, niin näiden asioiden äärellä jaksan olla ärsyttävä pikku snobi. Haluan vain olla varma tuotteiden laadusta ja toimivuudesta, thats all ;)). Siinä missä edeltävä pussi oli heraproteiinia, nyt siis metsästin käsiini aineen, jota sanotaan markkinoiden laadukkaimmaksi proteiininiksi, ilman heraa. Merkkinä Sunwarrior, ja sorttina Classic Protein, raw vegan, The ultimate super food protein, makuna suklaa, totta kai. Että tällaisen sitten. Kuumentamatonta, ihanteellisesti imeytyvää, luonnollista ja raakaa, kaikkine loistavine aminohappoketjuineen ja vitamiineineen jne jne jne...... kyllä, nuo kaksi päivää kulutin lähinnä lukien kaiken mahdollisen tekstin mitä hakukoneeltani löysin koskien kyseistä tuotetta, ja ainakaan vielä ei iHerbistä tehty tilaus kaduta. Nyt jännityksellä odottelen pulverin saapumista, ja testikäyttöä tottakait! Tietoa etsiessäni törmäsin juttuun, jossa kävi ilmi, että jopa maailman kauneimmaksi naiseksi tituleerattu Victoria's Secret malli Miranda Kerr käyttää kyseistä pulveria päivittäisessä ruokavaliossaan.... nyt siis vähintäänkin odotan, että minusta kuoriutuu Mirandan veroinen kaunotar, ja pulveri kasvattaa kuppikokoani ainakin kolmella pykällä. Tätä odotellessa...
Ja koska olin päässyt tässä vaiheessa lähinnä vasta nettishoppailun makuun, päätin samaan konkurssiin tilata myös yhden paketillisen proteiinipatukoita, Questeja tietysti. Entisestä erästä minulla on syömättä enää kolme patukkaa, mutta koska olen huomannut nämä patukat enemmän kuin käteviksi eväiksi töissä, päätin tilata niitä lisää jo hieman etukäteen. Ja vaikka maistamatta on vielä vanilla almond, lemon creampie sekä banana nut muffin (reissussa tosin taisin jo maistella tämän maun, mutta en muista kokemuksesta yhtään mitään joten otetaanpa uusiksi...), tiesin jo heti alkuun mitä sorttia nuo 12 patukkaa tulisi olla: Double chocolate chunk. Kyllä se on kuulkaas vain niin, etteivät ihmiset tuolla isossa maailmassa näistä turhaan huutele, sen verta eri hyviä maultaan, koostumukseltaan ja sisällöltään nämä patukat ovat verrattuna, no, meidän marketeista löytyviin karkkipatukoihin,anteeksi vain. Muutaman olen niitäkin maistellut, työpaikan takatiloissa nälissäni kiduksiini olen vetänyt muun muassa Leaderin tuplasuklaan sekä Fasting naturally high minttusuklaan.... no. Nälkääni söin, ei siitä sen enempää. Kerran kun totuttaa itsensä parempaan, niin ei ole muuhun paluuta, niin se vain menee. Fitnesstukusta tilailin patukat tällä erää, kappalehinnaksi tuli jotain vajaa kolme eurua, mutta näistä ihanuuksista olen valmis tuon hinnan maksamaan. Josko vaikka jo tällä viikolla posti-Pate minulle paketin toisi, nams!!
Hmm, mitä muuta.... joo. Minulla on riippuvuus. Tai ainakin yksi lisää :D Nimittäin uskottuna teenjuojana, olen tehnyt melkoisen käännytyksen. Olen nimittäin oppinut juomaan kahvia!No, kahvilassa kun töissä on, kuinka yllättävää. Ihan ei vielä olla siinä pisteessä, etteikö aamu lähtisi käyntiin ilman kupposta mustaa sumppia, mutta koska muutaman epäonnistuneet cappuccinon olen "joutunut" hattuun huikkaamaan, on kupin tai juomisesta tullut miltei jo tapa.... ohhoh, en olisi arvannut. Ehkä punaisen maidon kermaisella maulla on jotain osuutta asiaan. Tähän ollaan tultu, ja huomasin tilanteen vakavuuen vasta viime viikon lopusta, kun huomasin pystyväni kunnolla keskittyväni työntekoon vasta kun olin saanut my daily dose of coffee käsiini ja kurkusta alas. Nyt ei mene hyvin ei...
Hmm, entäpä sitten... Joo! Sen verta reipastuin tiistaina, että raahsin ahterini pakon edessä paikalliseen markettiin, ja olin seota onnesta kylmähyllyllä! Nimittäin taas on se aika vuodesta, kun kauppojen hyllyille ilmestyy uutuuksia, hihii! Tarkoituksenani oli ostaa töihin evästä, rahkaa ja reatta ja sitä rataa, kunnes bongasin monen monta uutta jogurttia, että loppupeleissä kori oli täynnä uutuuksia vanhan tutun rahkan sijaan! Mukaan tarttui kaikista mielenkiintoisimmat, eli muun muassa mangolla terästettyä Gefilus piimää, rahkaisaa aprikoosi jogurttia, profeelin sirtuuna rahka, ingmannin protskurahkat puolukka sekä vadelma-ruusunmarja, profeel juoma mango jaaa... mitähän muuta, en muista. Vielä jäi muutama odottamaan hylylle toista kierrosta, koska tajusin että olin pyörällä liikenteessä, höh. Hassua, kun normaalisti,erityisesti jogurtti hyllyllä Tonttu istuu visusti olkani päällä ja antaa ajo-ohjeita valintoja tehdessäni, niin uutuuksien ilmestyessä Tonttu kierähtää kyydistä kuin itse Lilleri Lalleri aidalta kirmatessani innoissani uutuus purkkien perässä, ja lapan matkaani kaikki mitä mieli halajaa. Näin on käynyt monesti, ja uutuudet maisteltuani Tonttu tekee paluun omalle paikalleen, ja valinnan vaikeus palaa takaisin... hullua. Mistähän moinen johtunee.. No mutta kaikki olen saanut maisteltua ja syötyä, ja täytyy sanoa että kaikki muut paitsi Ingmannin rahkat tuottivat pettymyksen. Profeelit, hyi ja tupla hyi. Piimä.... nälkäänsä joi, mutta ei kovin nautinnollinen kokemus. Tuunattuna parempaa. Rahkaisa jogurtti, odotukset olivat liika korkealla sillä pettymys oli melko suuri. Tuota mangoa tuntuu nyt olevan joka maussa ja mahdollisessa muodossa, enkä oikein jaksa siitä ilahtua, Mango mangona kitoooos.
Hmm, ja sitten...... no nyt ei kyllä tule enää mitään tähdellistä kerrottavaa mieleen. Pitäisikö tähän vaikka vielä joku ruokapäiväkirja repäistä kuluneelta viikonlopulta? Vaikka sunnuntai...antaa vähän osviittaa sellaiselta päivältä, kun syönnit menevät.... no, perseelleen. Here it comes.
Sitten muihin juttuihin. Tottahan toki kun rahaakin olisi ilmeisesti luvassa tässä lähipäivinä, niin pitihän sitä päästä jo ennakkoon tuhlaamaan!Muahahah, Internetin ihmeellinen maailma, here I come! Nimittäin menin sitten ja tilasin ihan aaamerikasta asti uutta protskujauhetta treeniherkuksi. Tunnetusti en osaa tehdä nopeita päätöksiä, joten oli suorastaan ihme, että minulta meni vain muutama päivä löytää uusi pulveri nykyisen tilalleni.Vieläpä sellainen tarpeeksi laadukas jonka koen riittävän hyväksi (kyllä, jaksan niuhottaa näissä asioissa äärimmäisyyksiin. Vaikka paljon paskaa kehoon tulee yhä edelleen sullottua, tarkoittaen lähinnä kevyt tuotteita tai keinotekoisesti makeutettuja juomia, niin näiden asioiden äärellä jaksan olla ärsyttävä pikku snobi. Haluan vain olla varma tuotteiden laadusta ja toimivuudesta, thats all ;)). Siinä missä edeltävä pussi oli heraproteiinia, nyt siis metsästin käsiini aineen, jota sanotaan markkinoiden laadukkaimmaksi proteiininiksi, ilman heraa. Merkkinä Sunwarrior, ja sorttina Classic Protein, raw vegan, The ultimate super food protein, makuna suklaa, totta kai. Että tällaisen sitten. Kuumentamatonta, ihanteellisesti imeytyvää, luonnollista ja raakaa, kaikkine loistavine aminohappoketjuineen ja vitamiineineen jne jne jne...... kyllä, nuo kaksi päivää kulutin lähinnä lukien kaiken mahdollisen tekstin mitä hakukoneeltani löysin koskien kyseistä tuotetta, ja ainakaan vielä ei iHerbistä tehty tilaus kaduta. Nyt jännityksellä odottelen pulverin saapumista, ja testikäyttöä tottakait! Tietoa etsiessäni törmäsin juttuun, jossa kävi ilmi, että jopa maailman kauneimmaksi naiseksi tituleerattu Victoria's Secret malli Miranda Kerr käyttää kyseistä pulveria päivittäisessä ruokavaliossaan.... nyt siis vähintäänkin odotan, että minusta kuoriutuu Mirandan veroinen kaunotar, ja pulveri kasvattaa kuppikokoani ainakin kolmella pykällä. Tätä odotellessa...
Ja koska olin päässyt tässä vaiheessa lähinnä vasta nettishoppailun makuun, päätin samaan konkurssiin tilata myös yhden paketillisen proteiinipatukoita, Questeja tietysti. Entisestä erästä minulla on syömättä enää kolme patukkaa, mutta koska olen huomannut nämä patukat enemmän kuin käteviksi eväiksi töissä, päätin tilata niitä lisää jo hieman etukäteen. Ja vaikka maistamatta on vielä vanilla almond, lemon creampie sekä banana nut muffin (reissussa tosin taisin jo maistella tämän maun, mutta en muista kokemuksesta yhtään mitään joten otetaanpa uusiksi...), tiesin jo heti alkuun mitä sorttia nuo 12 patukkaa tulisi olla: Double chocolate chunk. Kyllä se on kuulkaas vain niin, etteivät ihmiset tuolla isossa maailmassa näistä turhaan huutele, sen verta eri hyviä maultaan, koostumukseltaan ja sisällöltään nämä patukat ovat verrattuna, no, meidän marketeista löytyviin karkkipatukoihin,anteeksi vain. Muutaman olen niitäkin maistellut, työpaikan takatiloissa nälissäni kiduksiini olen vetänyt muun muassa Leaderin tuplasuklaan sekä Fasting naturally high minttusuklaan.... no. Nälkääni söin, ei siitä sen enempää. Kerran kun totuttaa itsensä parempaan, niin ei ole muuhun paluuta, niin se vain menee. Fitnesstukusta tilailin patukat tällä erää, kappalehinnaksi tuli jotain vajaa kolme eurua, mutta näistä ihanuuksista olen valmis tuon hinnan maksamaan. Josko vaikka jo tällä viikolla posti-Pate minulle paketin toisi, nams!!
Hmm, mitä muuta.... joo. Minulla on riippuvuus. Tai ainakin yksi lisää :D Nimittäin uskottuna teenjuojana, olen tehnyt melkoisen käännytyksen. Olen nimittäin oppinut juomaan kahvia!No, kahvilassa kun töissä on, kuinka yllättävää. Ihan ei vielä olla siinä pisteessä, etteikö aamu lähtisi käyntiin ilman kupposta mustaa sumppia, mutta koska muutaman epäonnistuneet cappuccinon olen "joutunut" hattuun huikkaamaan, on kupin tai juomisesta tullut miltei jo tapa.... ohhoh, en olisi arvannut. Ehkä punaisen maidon kermaisella maulla on jotain osuutta asiaan. Tähän ollaan tultu, ja huomasin tilanteen vakavuuen vasta viime viikon lopusta, kun huomasin pystyväni kunnolla keskittyväni työntekoon vasta kun olin saanut my daily dose of coffee käsiini ja kurkusta alas. Nyt ei mene hyvin ei...
Hmm, entäpä sitten... Joo! Sen verta reipastuin tiistaina, että raahsin ahterini pakon edessä paikalliseen markettiin, ja olin seota onnesta kylmähyllyllä! Nimittäin taas on se aika vuodesta, kun kauppojen hyllyille ilmestyy uutuuksia, hihii! Tarkoituksenani oli ostaa töihin evästä, rahkaa ja reatta ja sitä rataa, kunnes bongasin monen monta uutta jogurttia, että loppupeleissä kori oli täynnä uutuuksia vanhan tutun rahkan sijaan! Mukaan tarttui kaikista mielenkiintoisimmat, eli muun muassa mangolla terästettyä Gefilus piimää, rahkaisaa aprikoosi jogurttia, profeelin sirtuuna rahka, ingmannin protskurahkat puolukka sekä vadelma-ruusunmarja, profeel juoma mango jaaa... mitähän muuta, en muista. Vielä jäi muutama odottamaan hylylle toista kierrosta, koska tajusin että olin pyörällä liikenteessä, höh. Hassua, kun normaalisti,erityisesti jogurtti hyllyllä Tonttu istuu visusti olkani päällä ja antaa ajo-ohjeita valintoja tehdessäni, niin uutuuksien ilmestyessä Tonttu kierähtää kyydistä kuin itse Lilleri Lalleri aidalta kirmatessani innoissani uutuus purkkien perässä, ja lapan matkaani kaikki mitä mieli halajaa. Näin on käynyt monesti, ja uutuudet maisteltuani Tonttu tekee paluun omalle paikalleen, ja valinnan vaikeus palaa takaisin... hullua. Mistähän moinen johtunee.. No mutta kaikki olen saanut maisteltua ja syötyä, ja täytyy sanoa että kaikki muut paitsi Ingmannin rahkat tuottivat pettymyksen. Profeelit, hyi ja tupla hyi. Piimä.... nälkäänsä joi, mutta ei kovin nautinnollinen kokemus. Tuunattuna parempaa. Rahkaisa jogurtti, odotukset olivat liika korkealla sillä pettymys oli melko suuri. Tuota mangoa tuntuu nyt olevan joka maussa ja mahdollisessa muodossa, enkä oikein jaksa siitä ilahtua, Mango mangona kitoooos.
Hmm, ja sitten...... no nyt ei kyllä tule enää mitään tähdellistä kerrottavaa mieleen. Pitäisikö tähän vaikka vielä joku ruokapäiväkirja repäistä kuluneelta viikonlopulta? Vaikka sunnuntai...antaa vähän osviittaa sellaiselta päivältä, kun syönnit menevät.... no, perseelleen. Here it comes.
- aamupala, vissiin joskus 9 aikaan,ehkä vähä ennen...
taisi olla jopa leipä, reissumies, avocadolla, pehmeällä raejuustolla sekä kinkulla. Eväitä tehdessä taisi mennä pari palaa päärynää, ja ehkä noin desin verran mango piimää kans. Vettä join, Söinkö vielä jotain? ku en muista ennää...
- Töissä, lounas? ehkä jotain puoli kolme.
Nälkä oli kova, mutta niin myös kiire. Vetäsin hattuun pikapikaa toisen eväistäni, eli the Laura's traditional mössö: päärynä + raetta (varmaa joku vajaa pari desii) ja oisko tässä ollut sitä piimää, piltin korvikkeena. Piltti pelittää paremmin, piimä ei oikein niinkään. Tämä mössö soppakauhalla alas alle kahdessa minuutissa, ja takaisin töihin.
- Välipala... tai siis tämän piti olla se lounas, oisko ollu jotain klo 17 kieppeillä
kaksi itse valmistamaani lihapihviä, joihin olin ajatellut valmistaa salaatin kylkeen. No salaatti jäi vähän laihaksi kun kiire painoi päälle. Taisi siinä vähän vihreää olla, ja pari kurkkusiivua ristissä. pihvit kerkesin sentään mikrossa lämmittää. Vettä join... tauko, ehkä 7 minuuttia?
- kolme satunniasta kahavia, milloin täysmaitoon, ravattomaan luomuun tai mantelimaitoon tehtynä, ja hyvin jaksaa... tai sitten ei.
- kotona, kaupan kautta kotiin rättipoikki puhki 9 h päivän jälkeen. kello puol 9.
puolikas pinaattikeitto. Loput kikherneistä sekoitettuna reajuustoon, ehkä jotain reilu desi kaikenkaikkiaan. Mango päälle, ai nami. Vajaan tunnin päästä otin vielä pari haukkua protskupatukasta ja appelsiini.
Nukkumaan!
Laiskan, yksinasuvan sinkkunaisen lounas valmiina tarjoiltavaksi, olkaa hyvä! Ohje: pilko omena. Kumoa se lautaselle. Kaada päälle jogurttia ja vaikka rahkaakin. Jos jaksat vaivautua, lisää kanelia. Syö, ja pode huonoa omatuntoa laiskuudestasi, sillä YOU SHOULD KNOW BETTER! Tällaisilla eväillä eilen, kun ei vain viitsinyt vaivautua....
Lauantai taisi olla vielä hieman kehnompi päivä, kun aikaa oli vielä vähemmän ja ruokailujen välit vielä pidempiä. Tietääpähän nyt mitä nämä viikonloput ovat, joten evääksi kaikkea helposti purtavaa ja nieltävää, mahdollisesti nestemäisiä evästä. Muutoin syönnit ovat sujuneet töissä viikolla ihan mallikkaasti ja vointi on ollut ihan ok, nyt pääsi käymään vain pikku lepsus, ja iltaisin olokin oli sen mukainen. Eli pitänee petrata, ja pysyä tarkkana!
Nyt loppu, ja lähden Arnoldsiin ostamaan jogurttijäätelöä, haluttaa sitä niin maan vietävästi! Nyt on uusi tukkaksin, niin kehtaa taas kylillä liikkua ilman että pipo roikkuu silmillä! Seuraavaan kertaan! Ilmoittelen kun patukat/pulverit saapuvat, niin päästään maistelemaan niitä yhdessä. Tai no, patukat on jo maisteltu, mutta tuo mystinen ihm aina, jonka ansiosta saan upean uuman ja pulleat purjeet! Hmm, pitäiskö vähän laskea odotuksia, ettei käy samalla tapaa kuin mango piimän kanssa.......
Mukavaa helmikuun alkua kaikille! Sunnuntaina podetaan yhdessä ikäkriisiäni, kun vissiin pitäisi vuosiakin täyttää, höh!
~ Laura
