Hei kaikki tontut!

Ja hyvää (mennyttä) Joulua ja tulevaa Uutta Vuotta! Joko on Teidän taloudessanne glögit nautittu ja kinkut koluttu? Täytyy sanoa, että itsellä tuo kinkkukiintiö tuli täyteen eilen, kolmen päivän mittaisen kinkku-laatikko-relissi-rosolli-limppu-dieetin jälkeen maistui itsevalmistettu kanasalaatti enemmän kuin hyvälle! Eilen upposi vielä rosollia, tänään ei enää sitäkään. Ei, valehtelin. Lanttulaatikkoa maistelin suoraan rasiasta vielä tänään äidin ja isän nauttiessa viimeistä jouluruoka-ateriaa, itse kiintiön täyteen saaneena valmistin papusalaattia sekä pinaattikeittoa. Mutta eipä sillä, siemailen tässä paraikaa vielä kupillista tulikuumaa glögiä, sekä prismasta kävin hamstraamassa vielä kaksi pakettia Atrian lanttulaatikkoa pahan päivän varalle! Se on vain niiiiiiiiiiiin yksinkertaisen hy vää, että vaikka tänään saatoin kyseistä laatikkoa maistaa enää lusikallisen verran, tiedän itkeväni tuon herkun perään jo vajaan viikon kuluttua. This time, I'm ready, mwahaha! Sokerista olen yrittänyt irrottautua asteittain: kolmen päivän sisään olen saanut tuhottua kaksi rasiallista Toffiveetä sekä lähes puolipakettia fazerin suomi-suklaita, joten nyt ajattelin hieman hidastaa tahtia ettei tulla kolinalla takapakkia, sen verta suuremmitta ongelmitta ja tunteen temmellyksittä olen selvinnyt nämä pyhät. Olen itsestäni kohtuu ylpeä siis. Olen saanut syötyä oman kykyni mukaan siinä missä muutkin, työstämättä tai työstäen lähes mitä vain (eritoteen tuota makeaa ;D), ilman kilareita tai räjähdyksiä. Viime joulu meni samoilla kaavoilla, ja tämäkin joulu vaikutti olevan Tontun suhteen melko iisipiisi. Hyvä näin. Riisipuurot, sekametelisopat, joululimput, laatikot, kinkut, piparit, kaneliässät, konvehdit, tiramisumantelit.... kiltisti maistoin (ja söin myös!). Joulutorttua jäi vielä mieli halajamaan, ja koska levyjä löytyy vielä pakkasesta, ajattlin itseni vielä moisella herkulla haastaa tulevina päivinä. Toivottavasti Teidän muidnkin joulu sujui suht hyvissä tunnelmissa, ja perherauha säilyi vaikka talossa saattaisikin asustaa pieni hellapolisiisi ;) Ei, todella, toivon että kaikkien joulu oli täynnä lämpöä, tunnelmaa, tuoksuja, makuja, hyvää mieltä ja lämmintä oloa. Minun ainakin oli <3

Kuusen oksalle pääsi lentelemään myös poro New Yorkista... 

Joulu tuli, joulu meni. Seuraavaksi uusi vuosi ja uudet kujeet. Saas nähdä. Kieltämättä tässä ollaan seilattu taas hieman aallokossa, tunteiden, ajatusten ja ahdistusten pyörittäessä suntaan jos toiseenkin. Erityisesti viimeisin käyntini terapeuttini luona ennen joulutaukoa olit melko pysäyttävä. Tuon tunnin aikana päästin ulos itsestäni kaiken, mitä sillä hetkellä sisälläni kannoin: pelot, ahdistukset ja ajatukseni tästä hetkestä. Paukutin ääneen kaiken sen, jopa ne ajatukset jotka olen pitänyt vain itselläni. Jos en ole ollut kaikilla käynneillä itselleni tai terapeutilleni rehellinen, niin nyt sitä olin, ja tuon reilun tunnin jälkeen terapeuttini sai oikeastaan vain sanotuksi: tämä oli erittäin hyvä käynti. Ilmeisesti sai minusta enemmän irti kuin monena muuna kertana, oletan. Olo oli helpottunut tuon visiitin jälkeen, mutta noissa ajatuksissa olen saanut pyöriä koko joulun. Joulu meni hyvin, mutta nythän nuo patoutuneet fiiliksen näyttävät tekevän paluuta. Voihan pöhnä. Tässä samassa jamassa vuodesta toiseen. Siinä missä muut ilakoivat vaihtuvaa vuotta, mitä vietän tuon illan rypemällä pohjamudissa surkuttaen elämääni: ei työtä (taaskaan!!), ei tietoa mistä niitä on luvassa, milloin, haluanko hakea kouluun, minne, mitä elämältäni haluan, missä pitäisi olla ja mitä tekemässä, jumitan, jumitan, jumitan...... viisveisaan terveydentilastani, ahdistun suuresti vain siitä kun elämäni muutoin ei ole järjestyksessä, vaan täysin hajallaan ilman minkään maailman määränpäätä. Kiitos tästä kaikesta kuuluu tietysti 99,9 % Tontulle............ hohhoi. Hyvvää uutta vuotta tosiaan, hiphurraa.

But lets move on, nimittäin.....

.... I'm in love!! Korvia myöten ja palavasti, täydestä sydämestäni! Tapasin rakkaani Internetin ihmeellisessä maailmassa jo pitkälti monta kuukautta ennen reissuun lähtöä, ja tuolla reissulla viimein tapasin hänet! Tai heidät... tarkemmin ottaen ne. Nimittäin Quest Protein Bar-proteiini patukat!! Oivoivoivoivoivoi ja oivoi..... oikeastaan jo keväällä, kun vielä ramppasin kuntosalilla ja halusin varmistaa riittävän proteiininsaannin, halusin ottaa selvää, mitkä proteiinipatukat olisivat kyllin laadukkaita, ja pitäisivät sisällään nimensä mukasiesti proteiinia, ei muuta ylimääräistä sälää. Ja tottahan minä sellaiset löysin! Ja tottahan niitä ei suomenmaasta edes saa (ilmeisesti helsingistä jostain terveyskaupasta jos tuurin lisäksi myös planeetat sattuvat kohdilleen ja kuu on kallellaan sopivaan suuntaan....)! Hirmuisesti minua poltteli jo tuolloin noihin patukoihin tarkemmin tutustua, ja kokeeksi tilata, mutta ajatus sitten kuitenkin jäi. Kunnes. Tättärätää, Neeew Yooorkk!  Ajatus kolahti päähän kuin telekkä pönttöön, ja kohta jo googletin kuumeisesti mistä moisia patukoita voisin mahdollisesti käydä etsiskelemässä. GNC oli kauppa nimeltään, ja sinne läksin täyttä marssia jo reissuni ensimmäisenä päivänä. Verrattavissa meidän Lifeen tuo kauppa, ja niitä oli siellä joka kadun kulmassa. Ja voihan mavon silimä! Olin pakahtua onnesta! Olo oli kuin pikku lapsella karkkikaupassa, ja silmät kiiluen loikin ympäri liikettä kuin peura ajovaloissa. Kerrankin minulla oli tuuria, nimittäin nuista melko arvokkaista patukoista sattui olemaan juuri ota 4 maksa 3 kampanja! Seitsemää eri sorttia olen päässyt siis reissuni aikana sekä kotiin palattuani maistelemaan (yhtä makua, Chocolate brownieta kun piti ostaa heti toinen kapale perään, sen verta hyvää oli!!). Yhden pitkän miinuksen tosin huomasin jo melko heti kotiin palattuani.......... hamstrasin patukoita aivan liian vähän!! Missä ihmeen aivopierussa en tajunnut ostaa patukoita kunnolla kotiin tuotavasksi! Kalliita, joo, mutta kalliimmaksi tulee tilata täältä asti kuluineen kaikkineen mitä tuoda sieltä ilman lisämaksuja! Voi äiti! Aina ei ymärrä, ei edes joka kerta!! No joo.... Näistä patukoista tulette kuulemaan vielä melko monasti, nimittäin tänään suuressa Quest-puutteessa sitten menin ja tilasin patukoita briteistä,hupsista. Ja koska en ehtinyt mielestäni maistella riittävästi makuja, ja patukoita saa tilattua vain 12 kappaleen pokseissa joissa on vain yhtä makua, menin ja tilasin sitten "näytteen", jossa on kaikki KUUSITOISTA eri makua!! Olen hurmioissani pelkästä ajatuskesta :D Käyn nuo maut läpi, ja sitte tiedän tilata sitä jotain tiettyä THE makua kaikki 12 kappaletta edullisemmin.... win-win, eikö niin? Itsepetosta parhaimmillaan pikemminkin....

Namia! Banana Muffin, no joo, menettelee, tykkäsin ehkä vähiten mutta nälkäisenä lentokoneessa upposi sekin. Chocolate brownie, oi nam! vetäsin yhden jälkkäriksi siltä istumalta, ja seuraavana päivänä olin hamstraamassa jo uutta! ja tuo cinnamon roll.... niinkuin olisis syönyt piparkakkutaikinaa! Sitkeää, tahmaista ja täyteläistä, ja kunnolla makua! En malta odottaa että saan taas maistella kyseistä patukkaa uudemman kerran! 

Niin, ja se vielä noista pötyköistä, että en olen koskaan ikina aiemmin kuin vain kerran maistanut proteiinipatukkaa. Maistoin, ja totesin että hyi stana, ja patukka lensi laskiastiaan. Pitkälti jo siitä syystä, että mielestäni kaupassa olevien "proteiinipatukoiden" ravintoarvot ovat melko...no, naurettavia, ja ainesosaluettolat ovat aaaaaivan liika pitkiä. Erästä alan ammattilaista lainaten; kaupasta ostetun proteiinipatukan syöminen on sama jos söisi purkillisen raejuustoa ja puoli pussia dumleja päälle..... Proteiinia kyllä joo, mutta myös hiilareita, sokereita ja rasvaa senkin edestä, jopa enemmänkin kuin mitä sitä itse sitä protskua. Eipä kuulosta hyvältä, ainakaan minun mielestäni. Rasvaa ja sokeria ja kaikkea siltä väliltä saa ja pitää syödä, ja minun tilassani tämä on erittäin suotavaa, mutta pointtini on, että jos haluaa syödäkseen proteiineja, ei kaupanpäälle välttämättä haluta kaikkea muuta mahdollista. Ymmärrettkö? Jos mielesi tekee nauriita, et todennäköisesti tyydy pussilliseen pakastettuja sipulirenkaita, vaan vaihdat kauppaa saadaksesi nuo nauriit...meni perille. Nyt Sinä, joka tätä lueskellessasi natustat So-Lo Carbin kanelipullaa, tarkoituksenani ei ole aiheuttaa kamalia omantunnon tuskia, tai muutoin katsoa kyseistä toimintaa nenänvartta pitkin, ei ei. Naatiskele patukkasi hyvillä mielillä loppuun saakka, ja tee niin uudestaankin. Itse jaksan tietyissä asioissa niuhottaa vähän liiaksikkin, pitkälti (tämäkin) Tontun ansiota, mutta toisaalta haluan panostaa myös hieman laatuun, ja olen siitä valmis maksamaan, ja siitä samalla myös saarnaamaan ;) Mutta siis,  jos mieleni haluttaa sukluttapatukkaa, sen myös ostan ja syön, mutta proteiinipatukoiksi yksinkertaisesti en muita patukoita kelpuuta. Olen puhunut. Ughh. Aiheesta kuullaan varmasti lisää myöhemmin, kun raportoin jokaisen patukan erikseen ;) Jahka vaan saan ne käsiini, ai että!!

Tämä maku minulta meinasi alkuun jäädä hyllylle koska ajattelin sen olevan "mälsä"... onneksi ei jäänyt! Nimittäin jos luulin tuota brownieta hyväksi, niin tämä pyyhkäisi oli että pölinä kävi! olin jo kotona (paniikissa joulusiivousta suorittamassa) kun pienessä makeannälässäni patukan auki räävin, ja sussiunakkoon olin enemmän kuin yllättynyt! Isoja, makeuttamattomia tummasuklaa kokkareita täyteläisessä...töhnässä, vai miten sen nyt kauniisti kuvailisi :D Mutta hyvää oli, ja nyt kielipitkäll jo odotan että saan uuden tällaisen kotiin! Näitä tilaan kyllä joskus vielä enemmänkin, ensin vain haluan maistella kaikki maut läpi! Saa nähdä mitä taphatuu ku pääsen maistamaan Double Chocolate Chunkia, joka on muutoin vastaava, mutta täysin suklainen versio tästä kullasta <3 

Niinhän sitä sanotaan, kun on palavasti johonkin pihkassa, niin sitä on paha saada poissa mielestä.... minulla tämä rakkauden palo sattuu vain suuntautumaan tällä hetkellä näihin piskuisiin kääröihin, jotka pitävät sisällään mitä ihanimpia herkkuja! ;)

Saa nähdä mitä loppu vuosi ja uusi alkava sellainen tuo tullessaan.... mutta Teille kaikille ainakin haluan toivottaa menestyksekästä, onnellista, tapahtuma rikasta, jännittävää, kutkuttavaa ja onnistunutta alkavaa vuotta 2014! Toisipa se mukanaan meille kaikille hieman onnea, rohkeutta, rikkautta, seikkailuja, toivoa, voimia ja ennenkaikkea rakkautta....

Happy New Year Everyone!! 

~ Laura 

"Good morning ma'am, have a nice day"

Greetings from the land of plenty! Maasta, jossa aamiaismurot komeilevat kaikissa sateenkaaren sävyissä, missä vaatimattomuus on pahe, smalltalk välttämättömyys sekä kaikki suuri vieläkin suurempaa. Kaupungista, jossa väkeä tulee vastaan aina fazzhippipunkkarista muotimaailan orjattareen, take-away mukit täyttävät roska-astiat ja keltaiset taxit kadut; missä jalkojesi alla kulkee metrot, kun taas pääsi yläpuolella kiertää helikopterit mustanaan. Kaupungista, jossa valotaulut valaisevat yötaivaan, missä businessmaailman konttorit kohoavat kohti taivasta ja katuja koristaa liikkeiden loputon helminauha. Kyllä riitti saarella, jolla pelkästään asustelee yli 8 miljoona asukasta, tytölle, joka taas tulee maasta, josta löytyy järvi joka asukasta kohden, riitti ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Vähän oli isompi kylänraitti mihin ollaan menneinä vuosina totuttu, tämä New York meinaan.

Eli turvallisesti Suomen kamaralla jälleen! Tai ollaan oltu jo jokunen päivä, kun viimein Finnair kyyditti minut takaisin Oulun leveyksille myöhään tiistai-iltana. Tällä kertaa matkustamiseen ei mennyt kuin 24-26 tuntia, mikä sujui kaikkine 6 nousuineen ja laskuineen yllättävän kivuttomasti. 47 tuntia matkustamista on aikaisempi ennätykseni, joten tämän kertainen repäisy oli suorastaan lastenleikkiä tuohon kertaan verrattuna. Mutta aina on mukava palata kotiin, ja mukanani toin roppakaupalla unohtumattomia kokemuksia ja muistoja, valokuvan nähtävyydestä jos toisestakin, vaatteen tai kaksi, pari kiloa suklaata, sekä uuden rakkaani: maapähkinävoin! Reissu oli ihan mieletön, ja olen ihan suunnattoman onnellinen että päätin viime hetken peruutusaikeista huolimatta lähteä matkaan. Koin, näin, kuulin, haistoin ja maistoin niin paljon kaikkea mahtavaa ja uutta, että en muista milloin viimeksi olisin ollut jostain reissusta näin haltioissaan. Ja ennenkaikkea selvisin tuosta reissusta kunnialla, kunnossa ja ehjinnahoin takaisin kotiin. Näin ihmisiä, rakennuksia ja kaikkea muuta mahdollista mitä olen tähän asti nähnyt vain ja ainoastaan tv-ruudun takaa, ja nyt olin itse ihmettelemässä noita kaikkea paikanpäällä. Mahtavinta kaikesta oli ehkäpä vielä se tunne, minkä sain jo heti ensimmäisen päivän jälkeen: en kokenut itseäni turistiksi, vaan tunsin itseni todella kodikkaaksi, sulautuen massaan ja tuntien kuin olisin ollut kotonani. Vain hetkittäin erehtyessäni metroasemasta, tai kadottaessani kadunkulman, muistin tilanteen todellisen laidan, ja jouduin turvautumaan ohi kiirehtivän todellisen new yorkilaisen apuun, joka poikkeuksetta auttoi minua parhaalla mahdollisella tavalla. Miksi näiden ihmisten väitetään olevan kiireellisiä, töykeitä ja välinpitämättömiä? Minusta he olivat poikkeuksetta ystävällisiä, avuliaita  ja kohtelijaita, ja tästä olinkin ensalkuun aivan ymmälläni. Kuinka ihania ihmiset olivatkaan kun apua heiltä pyysin! 

Matkasta ja kaikesta mitä kerkesin tuon viikon aikana tekemään voisin kirjoittaa varmaan pienen kirjan, mutta lyhyestä virsi kaunis ;) Downtown ja businessmaailman pilvenpiirtäjät, Liberty Island sekä Vapaudenpatsas, Chinatown etnisine ravintoloineen, Little Italy, Sohon ja Nohon tyyriit putiikin ja boheemit loft-asunnot, The Empire State Buildingin 86.kerros, Rockerfeller Centren "vaatimaton" joulukuusi luistelukehineen, Times Squaren liikeet ja elokuvateatterit vilkkuvine valotauluineen, Brodwaylla nautittu musikaali, päiväkävely Central parkissa, Natural history museon dinosaurukset, toinen toistaan suuremmat, korkeammat ja ahtaammat ostoskeskukset, herkkuja pursuavat Delit....... siinä jotain mitä ennätin viikon aikana näkemään ja kokemaan, ja voih, niin paljon jäi vielä näkemättä, kokematta ja maistamatta! Äitini kysyi ensimmäisenä sainko syötyä viikolla, ja voi kuulkaa, pikemminkin minua ahdisti kaikki se, mitä en ennättänyt tuolla reissulla syömään! Tarjolla oli niin paljon kaikkea jännittävää uutta kivennäisvesistä lounasravintoloiden puffet pöytiin ja aitoihin kiviuuni pizzoihin, että jo pelkästään noiden kaikkien ihanien syötävien puolesta minun tulee lähteä  paikanpäälle uudemman kerran! Viikolla sain syötyä, maisteltua ja herkuteltua siis hyvin, ja kun energia kului muutoin hengissä säilymiseen sekä nähtävyyksien ja kenkäparien perässä juoksemiseen , niin aikaa ei ruoan kanssa pelleilylle juuri jaksanut uhrata. Kun nälkä tuli, ruokaa oli tankattava, mitä vain, mistä vain. Tämän pidin mielessäni koko ajan. Uupeloa ei saisi tulla, ja siksi syötävä olisi! Ja näin teinkin. Mutta kyllähän tuo jatkuvasti jaloilla olo, ja viikon putkeen kestänyt teholenkkeily (jaloilla 8-14 h per päivä) verotti osasnsa, ja mielestäni riittävä syönti ei ollutkaan kulutukseen nähden täysin riittävää, sillä kotona puntarilla käytyäni, tuo viikko näkyi myös painossa. Olen äimänä kuinka helposti tuo vajaa pari kiloa lähti tuona aikana, mutta asiaa ollaan paikkailtu tällä viikolla jo ahkerasti kunnon energiatankkauksella, joka on pitänyt sisällään niin tavallista ruokaa kuin hävettävän suuria määriä herkkujakin! Tavaraa on uponnut aina kokonaisista popcorn-pusseista piparkakkutaikinaan ja jokaikiseen karkkilajikkeeseen, jota olen vain käsiini saanut! Luulempa,että pieni notkahdus on korjattu hyvinkin jo ennen joulua ;) Eli pienoisesta takaiskusta huolimatta sain kuin sainkin pidettyä lupaukseni: Atlantin taakse ei syömään lähdetä vain raejuustoa, ja vaikkei ravintoloiden ala carte listat tulleetkaan tälle budjettimatkaajalle aivain tutuiksi, edullisempien delien tarjonta pitkine buffetpöytineen taas tulivat sitäkin tutummiksi! 

Tässä muutama kuvajainen niistä harvoista joita reissussa otin. En ole mikään kamera kaulassa kulkija, ja kameran sijaan talletan kuvia mielelläni pääni sisäiseen kovalevyyn, mutta tällä kertaa yritin napsia myös ihan oikeitakin kuvia. Pitäähän sitä jotain todistusaineistoa olla!

Tässä vaatimaton, mutta sitäkin viihtyisämpi huoneeni. Matkustin Airbnb:n kautta nyt ensimmäistä kertaa, ja kokemus oli kyllä sen verta hyvä, että voin suositella muillekin vaihtelua kaipaaville ja seikkailun haluisille matkaajille! Sen lisäksi siis että lähdin matkaan yksin, päätin tehdä reissusta vielä hieman eksoottisemman majoittumalla alkuperäisasukkaan nurkkiin ;) Hostini oli mukava, kiltti ja joustava, ja auttoi miuna ensimmäisena päivänä hankkimaan MetroCardin, sekä näytti kuinka päästä World Trade Centerin asemalle. Talo oli pieni ja vaatimaton, mutta minulle enemmän kuin hyvä; puhdas, kotoisa, ja loistavalla paikalla! Sain käyttää kylppäriä ja keittiötä vapaasti, ja omilla avaimilla kuljin miten tahdoin. Ihanaa vaihtelua yksinäiselle hotelliyöpymiselle, ja edullisempaa ennenkaikkea!! Olo oli kuin kotona, ja oli ihana palata piiiitkän kaupunkipäivän jälkeen "kotiin", vaihtaa lököasu päälle ja heittäytyä sängylle katsomaan telkkua kissa kainalossa ja mussuttaa väsyneenä jotain hvyää.... Tähän osoitteeseen sain myös kutsun tulevaa ajatellen, ilmaiseksi tosin ;) Uskaltakaa ihmiset kokeilla! :) 

Tässäpä vielä kuva karvaisista kämppiksistäni. Emännästä itsestään en edes muistanut pyytää kuvaa :D 

Ensimmäinen Deli ateriani! Näissä, monesti kiinalaisten omistamissa ruokaloissa oli myytävänä kaikkea elintarvikkeista suklaapatukoihin, mutta siinä missä liikkeen reunoilla valmistui burgerit ja baagelit, keskellä oli piiitkät pöydät täynnä tarjottavaa buffet-tyyliin: oli kiinnalaistyyppistä, sushia, salaatteja,hedelmiä ja kasviksia joka lähtöön, sekä pottuja joka tyylillä sekä lihoja, kaloja ja kastikkeita vaikka millä mitalla! Loota käteen, loota täyteen omia mieliherkkuja ja loota puntarille. Mukaan kertakäyttöaterimet, ja monesti yläkerrasta löytyi lajitelma eripari  pöytiä ja jakkaroita, joissa oli mukava istuskella paikallisten liike-kuin palomiestenkin joukossa ihmisvilinää seuraten ja uusia makuja maistellen. Päivän kohokohtia, ehdottomasti! 

Ihmeellistä kyllä, mutta löytyi jopa kuva jossa minäkin olen nähtävissä!! :D Hostini otti sen minusta ensimmäisena aamuna kun olimme matkalla metroasemalle. Posetan Hudson joen rannalla, ja taustalla komeilee itse Manhattan. Todistettavasti siellä siis, take away-moti kourassa niinkuin kuuluukin! ;) 

Siinä se sitten on. Lady Liberty. Hmm..... pienempi mitä odotin :D Eräs herra lautalla matkallani kohti Liberty Islandia kiitteli kovasti paikalla olleita mahdollisia rankalaisia näinkin komeasta lahjasta. Ja totta, komeahan se olikin, mutta enemmän käsittämätöntä tuossa hetkessä oli se, että olin sitä livenä paikanpäällä katsomassa. Hullua :) 

En tiedä kumpi huvittaa enemmän: itsensä kokoisen pyssyn kanssa hengaava vartija, vai lautan kannella ilmaisesta kyydistä nauttiva lokki :D  

Hieno siltä, huono kuva. Brooklyn Bridge on oikeasti komeampi mitä kuvista voisi olettaa, sen uskoo vasta kun itse näkee. 

China Town ja siellä nautittu päivällinen... Ihmisiä kuin muurahaisia, ja hajuja, makuja ja värejä ainakin yhtä monta! Must do- listallani oli juurikin tuo kinkkiksen nauttiminen jossain paikallisessa raflassa, ja olen niiiin iloinen että tuon toiveen myös toteutin! 

Välistä oltiin Teuvon kanssa ehkä vähän hukassa, mutta sitten lyötiin parkkiin johinkin, vedettiin kulunut ja merkintöjä täynnä ollut kartta esiin, ja tehtiin uusi sotasuunnitelma! Ja hyvin pärjättiin! Tästä saan kiittää melko hyvää suunnistustaitoani sekä melko loogista katujärjestelmää: Avenuet kulkevat pystysuuntaan, Streetit taas vaakatasoon. Jos eksyt, kysy apua. Siinä kai se. 

Downtownin korkeat rakennukset todella OVAT korkeita, ei sitä telkkarista usko... 

 ...

Pääsylipuke Empire State Buildingiin....

...ja vähän maisemaa katolta...

Itse Mr. Spiderman oli monien muiden kuuluisuuksien joukossa vieraillu samaisella tasanteella kun minäki!

Murojen kirjoa marketin hyllyllä..... menin sekasin kun aloin laskee e-koodeja :D

Teuvo valmiina illan Showhun! Minä, maskotti ja The lion King! Ihan huikee! En onneksi itkeny ku koko esitykse ajan, joka kesti vajaa kolme tuntia. Suosittelen! 

Minun kortteli. Rauhallista ja siistiä aluetta, ei voi moittia. Ja vain viisi minuuttia Manhattanilta!

Amerikassa kaikki on isompaa: niin puut...

Kuin munakennotkin! Pienin mitä löysin marketin hyllyltä :D Söin sitten koko viikon aamiaiseksi munakokkelia ;)  

Kahdenlaista hevosvoimaa tarjolla Central Parkissa ;) 

Keskuspuistossa näkyi jopa taivasta ja puita, sekä paaaaljon turisteja. Paikalliset taas lenkkeili niille merkityillä reiteillä. 

Elukoita Natural History museosta..... näistä kai se kansio täytty enimmäkseen :D 

Välipala matkalla takaisin kaupoille shoppaileen! Nami! Välissä nutellaa, banaania ja tuoreita mansikoita! Ostettu pienestä myyntikojusta paikallisilta markkinoilta. Näitä on saatava aina kun on reissussa ;) 

Sitten itse Times Square; viihteen, liikkeiden, elokuvateattereiden, ruuhkien, ihmisvilinän, kaaoksen ja valotaulujen sillisalaatti! Väkeä perjantai-iltana oli kuin pipossa, ja valot valaisi yötaivaan niin, että katuvaloja ei pahemmin kaivattu. Tätä jaksoi katella kahtena iltana, sitten olikin taas aika siirtyä alueelta toiselle.... 

...kätevä peli liikkua New Yorkin ruuhkaisilla kaduilla perjantai-iltana: olet kohteessa ehkä seuraavana aamuna, jos sillonkaan.... 

Shoppailtua tuli jonku verran, mutta melko maltillisesti. Enemmän aikaa meni muuhun pällisetelemiseen ja kulttuurin harrastamiseen. Mutta jotain pientäkivaa kuiteski mukaan tarttui, enimmäkseen arkivaatetta.  

Sekosin marketissa! Tallasena rahkojen ja jogurttien tosiystävänä valinta oli vaikea, kun makuja oli joka lähtöön!! Totalia saa täältä hunajalla ja granaattiomenalla, kun taas tuolla makuja oli noin pariakymmentä.... pakko päästä uudemman kerran jotta kerkeää kaikki maut kahlata läpi! ;D 

Delien buffetessa vuorostaan oli tarjolla aina poikkeuksetta bataattia, joka oli laitettu jollain käsittämättömän ihanalla tavalla! Ihanan pehmeää, ja ihmeellisen makeaa; kuin karamellisoitua! Hieman taisi maistua myös kaneli tai neilikka... oli mitä hyvänsä, ihanaa se oli, ja tätä tuli väännettyä aina vain jos tarjolla oli! 

Koristeet ja koristelut oli melko mahtipontisia, erityisesti maailman suurimmassa tavaratalossa Macy'ssä.

Tunnelmaa metroasememalta sekä metrosta. Yllättävän äkkiä sitä oppi linjoja käyttämään, ja jos oikeastaan vain kerran olin väärällä asemalla; silloinkin oikealla mutta menossa väärään suuntaan ;D ei auttanut kuin käydä mutka 33 Streetillä, ja takasin kohti Downtownia ;) 

Viimein tuli aika pakata kissa kassiin ja suunnata kotia kohti! Killin jouduin valitettavasti jättämään sinne, mutta niin paljon muistoja, elämyksiä ja kokemuksia kannoin matkassani kotiin, että en hevillä unohda! taisi jäädä tällä tytöllä pala sydäntä sinne, ja melko varma olen, että vielä uudemman kerran tallaan noita samoja katuja. Toivottavasti jo hyvin pian!

Että semmoinen reissu! Joskus olen saanut todeta "paska reissu, tulipa tehtyä", mutta tällä kertaa saan sanoa "paras reissu, onneksi tuli tehtyä!" En tiedä missä aivopierussa minä keksin New Yorkkiin matkan varata, ja melko sekavissa fiiliksissä minä maanantai aamuna kaksi viikkoa sitten koneess istuin, mutta nyt en kadu päätöstäni enää yhtään! Kaiken lisäksi tuntuu kuin olisin jättäny murheenikin sinne: mikä työpaikka? Mitkä potkut? Ihanaa. Niin erillainen reissu täynnä erilaisia kokemuksia, ettei ihan heti tule samanveroista reissua vastaan, uskoisin! Ja olen onnellinen että tartuin taas rohkeuden puuskaani, ja päärtin lähteä moiseen seikkailuun ominpäin, niin moni minulle kun sanoi että miten sinä nyt yksinäsi.... mutta niin sitä vain pakattiin laukut ja lähdettiin, ei ollut ensimmäinen kerta minulta, eikä varmasi viimeinenkään! Nimittäin istui Tonttu olalla tai ei, niin nähtävästi ne siivet kannattelee myös minuakin! Millaistahan elämä mahtaa olla sitten, kun harteitani ei paina enää Tontun paino, vaan olen vapaa ja terve kulkemaan ja nauttimaan elämästäni miten itse haluan? Edessäni on varmasti vieläkin mahtavampia reissuja! 

Tulevat päivät kuluvat edelleen unirytmiä tassaillen, pyykkiä pesten, ja arkirytmiä uudelleen opetellen. Tietysti myös syöntien uudellen normalisointi ja rytmittäminen käy työstä, sen verta reissussa mennään tilanteiden mukaan että ns normaali syönti ja taas löydettävä uudelleen. Joulua kovasti laitellaan, huomenna  leipomaan torttuja ja pipareita, lahjatkin pitäisi saada hommattua. Hihi, ihanaa kun tulee joulu! Kuluneet viikot ovat olleet erittäin mukavia, ja uskon tämän jatkuvan, ainakin jouluun asti, kunnes stressi ja ahdistus töistä iskee varmasti lopulta! Mutta nyt ei ressata, vaan nautitaan tästä hetkestä ja kaikista ihanista tuoksuista ja mauista joita saan nauttia nyt oikein olan takaa luvan kanssa! 

Jouluista mutta stressitöntä viikonalkua kaikille! Bye for now! 

~ Laura & Teuvo, suurkaupungin sankarit